Juristi varmistaa, että julkiset hankinnat onnistuvat?

Millä tavalla voidaan varmistaa, että julkiset hankinnat onnistuvat siten, että hankinnan tavoitteet täyttyvät ja  hankinta tehdään hankintalain mukaisesti?

Lainaan yrittäjäkollegani Esa Mutasen (yrittäjä Seesam Hankintapalveluissa, jonka erityisosaamista ovat julkiset hankinnat) sanailemaa ajatusta: ”Onko sinulla autoa ajaessasi juristi vieressä neuvomassa, kuinka ajetaan?”.

Tämä tulee usein mieleen, kun katsoo, minkälaista apua hankintayksiköt (siis kunnat, kaupungit ja muut hankintalain piirissä olevat organisaatiot) ovat ostaneet hankinnan valmisteluun ja tarjouskilpailun läpivientiin. Usein hankintayksiköt nimittäin ottavat hankintaan ulkopuoliseksi asiantuntijaksi hankintajuristin, jonka avulla pyritään varmistamaan, että hankinta tulee tehtyä hankintalain vaatimukset täyttäen, eikä jouduttaisi aikaa kuluttavaan ja turhauttavaan markkinaoikeuskäsittelyyn.

Ensin tulee mieleen, että tämähän on oikein hyvä ajatus, erityisesti jos hankintayksiköllä ei ole lainkaan hankintalain tuntemusta. Valitettavasti tällaiset tarjouskilpailut menevät usein pieleen itse sisällön suhteen. Pelätään siis markkinaoikeutta niin paljon, että keskitytään siihen, että tarjouspyyntö ja hankintaprosessi ei vaan olisi hankintalain vastainen. Samalla unohdetaan itse asia, eli mitä oltiin hankkimassa. Lopputuloksena on yleensä kallis hankinta, joka ei täytä asiakkaan todellisia tarpeita.

Suurempi hyöty saadaan, kun otetaan hankintaan avuksi ulkopuolinen asiantuntija, jolla on substanssiosaamista kyseiseen hankintaan liittyen ja lisäksi julkisten hankintojen osaamista sekä toimialakokemusta.

Sen sijaan, että keskitytään markkinaoikeuden välttelyyn, pitäisi voimavarat (ja ulkoiset palveluostot) keskittää siihen, että hankitaan sellaisia järjestelmiä, joita oikeasti tarvitaan.

Tässä maassa tuhlataan vähintään kymmeniä miljoonia, ellei satoja miljoonia euroja vuodessa verorahoja (siis meidän kaikkien rahaa!) järjestelmähankintoihin, joiden lopputuloksesta ei ole varmuutta ja/tai joita ei koskaan saada käyttöön. Julkiset hankinnat tuntuvat järjestelmähankintojen kohdalla asiakkaista usein ylivoimaisen vaikeilta ja apua hankitaan sitten vääriin asioihin.

Otetaan siis mieluummin julkiseen järjestelmähankintaan mukaan ulkopuolista asiantuntemusta sellaiselta taholta, joka ymmärtää kyseisen toimialan asiakastarpeita, tuntee toimialan ratkaisutarjontaa sekä osaa kaivaa asiakkaan tarpeista oleelliset vaatimusmäärittelyn muotoon. Samalla pidetään vaatimukset oikein mitoitettuina ja varmistetaan tarjoajien kiinnostus hankkeeseen sekä kilpailun synnyttäminen.

Julkiset hankinnat ovat lopulta vain hyvin toteutettua viestintää, joka tapahtuu hankintailmoituksen julkaisun jälkeen virallisessa ja läpinäkyvässä prosessissa, jonka tarkoituksena on varmistaa hankintalain mukaisesti tarjoajien syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu. Julkiset hankinnat eivät ole avaruusfysiikkaa, vaan hankintalain vaatimusten täyttyminen voidaan varmistaa hyvin yksinkertaisilla toimenpiteillä.

PS. Hankintalaki (virallisesti ”Laki julkisista hankinnoista”) sisältää word-dokumentiksi vietynä reilut 12 000 sanaa 50 sivulla. Auton kuljettamiseen liittyvät keskeiset lait ja asetukset (Tieliikennelaki, Tieliikenneasetus, Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä sekä Ajoneuvolaki) sisältävät word-dokumentiksi vietynä reilut 52 000 sanaa 250 sivulla ja sisältävät ison joukon kuvia (liikennemerkit), jotka pitäisi osata ulkoa. Silti ajokortin saamiseksi riittää muutama ajo- ja teoriatunti sekä hyväksytysti suoritetut teoria- ja ajokokeet. Ja hyvä niin.


​